Lahti ottaa aimo harppauksen teknologiakaupunkien kärkikaartiin teknologiaverkoston myötä. Sähkölatauspisteistään tunnettu Gempower, LUT-yliopiston Techfucs, Aggumotive, tuuliturbiiniyhtiö Nonwind sekä luksuskatamaraaneihin erikoistunut Feikmaran ovat kehittäneet yhteistyössä konseptin, jonka lopputulemana Vesijärvellä risteilee jo vuonna 2026 sähkökatamaraani.
Investoinnin tekee mahdolliseksi Teknorahaston 72 miljoonan euron rakennetuki ja Lahti Energian myynnistä lohkeava 100 miljoonan euron panostus kaupungilta. Niemen rantaan nousee pikatelakka, jossa kootaan noin 40 metriä pitkä ja 17 metriä leveä nelikerroksinen superkatamaraani.
Verkosto-osaajien ja telakan henkilöstön hankkimisesta vastaa lahtelainen henkilöpalvontayhtiö HeadOne, joka hyödyntää vuosikymmenien kokemusta erilaisten hankkeiden johtamisesta ja resursoinnista. ”Verkostoa on rakennettu jo useampi vuosi ja katamaraanin suunnittelua tehty nyt kaksi vuotta. Rahoituksen varmistuttua, kiitos Lahti Energian myynnin, pääsemme nyt vauhtiin”, toteaa HeadOnen kippari Petri Parjanen. ”Katamaraanin kokoonpano työllistää Lahdessa noin 300 henkilötyövuotta kahdeksi vuodeksi. Akuston ja sähkölatausasemien kehittäminen ja koonti noin 200 henkilöä. Alihankkijoita työllistetään muutama sata. Lohkot tulevat länsirannikolta ja muut rakenteet, suunnittelu, sisustukset ja tekniikka meriklusterin alihankkijoilta Lahden ympäristöstä. Kaavoitusmuutoksen myötä saamme valkoposkihanhien valloittaman rantatien sijasta nyt aidon telakan Niemeen vanhan hiivatehtaan tontille. Meillä kävi mieletön tuuri, että rahoitus, telakan paikka ja osaamisverkosto natsasivat kohdalleen. Tätä tilaisuutta ei vain voinut jättää hyödyntämättä”, toteaa Parjanen.
HeadOnen koordinoima rekrytointi alkaa toukokuussa, telakan pohjat tehdään loppuvuodesta ja ensi vuoden alkutaipaleella on jo lohkohitsaukset käynnissä. Ensimmäinen katamaraani valmistuu kesäkaudelle 2026 ja sen operointiin sekä palveluihin valitaan noin 50 hengen miehistö paikallisella, yrityskohtaisella sopimuksella. ”Haemme tälle alukselle todella laadukkaan ja ammattitaitoisen henkilöstön kapteenista keittiö- ja latausmestariin. Risteilyvieraita mahtuu kerrallaan noin 250 ja kokemus on ikimuistoinen. Tarjoilupuolta ei vielä mietitty, mutta sellaista hienostuneempaa se tulee olemaan, fine diningia, kertoo Parjanen. ”Toki lihamukia ja makkaraperunoitakin saa takakannen alle sijoitettavasta SS Monttu-baarista.” Alukseen tulee kolme saunaa, joista isoin on etukannen alla sijaitseva 50-perspaikkainen tonnin painoisella kiukaalla varustettu komistus. ”Idea on Vuokatin Katinkullasta, jossa savusaunamaiset löylyt saadaan sähkövastuksilla ja valtavalla kivimassalla hiukan lepäntuoksua lisäämällä”, paljastaa Parjanen.
Katamaraani kulkee siis sähköllä, jota kuluu noin 10 megawattia tunnissa. Vesijärvelle sijoitetaan kuusi uuden teknologian latauspistettä, joista katamaraani saa voimansa. Kaupungin vesikäytön insinööri Ahti Salakka kertoo sijoittelusta: ”Tällainen katamaraani ei tuota järvelle päästöjä lainkaan. Reilut sata henkilöautoa painava katamaraani kulkee kertalatauksella viitisen meripeninkulmaa eli sijoitamme järvelle tuuliturbiiniavusteisia korkeajänniteasemia sopivin välimatkoin. Alus latautuu risteilyn lomassa.” Idea katamaraanista sai alkunsa Parjasen lomamatkalta Välimerellä. Katamaraanit, tosin polttomoottori- ja purjekäyttöiset sellaiset ovat tuttu näky maailmalla ja ne ovat järjestään täynnä hyväntuulisia risteilyasiakkaita, vaikka tarjoilu on usein lähinnä lähikaupasta haettua halpaviiniä ja riisi-kanasekoitusta pahvilautaselta. Tällaista sähkökäyttöistä superalusta ei vielä löydy mistään; Lahdessa laitetaankin nyt kaikki kertaheitolla komeammaksi.
Mutta miksi juuri Lahti ja Vesijärvi? Tapahtuma-Lahden amanuenssi Tuuli Lahti valottaa hieman taustoja: ”Lahti on risteilykaupunki ja meillä on upea, monimuotoinen järvi ihailtavana. Tämä uusi katamaraani symboloi vihreää kaupunkiamme. Arviomme mukaan katamaraani tuo vuosittain noin 30 000 risteilyasiakasta kaupunkiimme.” Eikö Vesijärvi ole hiukan liian pieni tällaiseen? Onko tarkoitus myös risteillä Päijänteelle? Lahden mukaan Vesijärvellä riittää hyvin nähtävää, muun muassa Enonselkä ja Paimelanlahti, josta aikanaan nostettiin isoja lahnojakin. ”Katamaraani on liian iso Vääksyn kanavaan. Pilotoimme risteilyjä ensin Vesijärvellä. Mikäli kysyntää riittää, Vääksyyn voidaan hankkia pukkinosturi tai sitten valmistetaan lisää katamaraaneja. Tällainen optio on olemassa. Toki jos Jyväskylään asti kierrellään, niin Päijänteen selille tarvitaan ainakin 30 latauspistettä, tai ehkä vähemmän akkuteknologian kehittyessä. Asikkalan kunta on kyllä kiinnostunut hankkeesta.”
Katamaraanille pääsee ympärivuotisesti. Ahti Salakka toteaa: ”Tämä on tosiaan siitä hieno alus, että sillä on käyttöä myös talvella niin majoitus- ja juhlakäytössä kuin risteilyilläkin. Laskelmien mukaan järvelle sijoitettavat voimavirtakaapelit pitävät vesistön sulana ympäri talven. Kelluva, ankkuroitu latausyksikkö on Gempowerin täysin uutta teknologiaa. Merellä tämä ei toimisi samalla tavalla, mutta Vesijärvi on juuri sopivankokoinen. Lisäksi järven eliöstö tulee monipuolistumaan ajan myötä hapen ja lämmön lisääntyessä.” Tuuli Lahti ei peittele innostustaan: ” Salpausselän kisatkin saavat lisävetoa, kun vieraat pääsevät hiihtojen lomassa risteilemään ja ihastelemaan Salpausselän maisemia järveltä käsin.”
Gempowerin teknologiatuottaja Aimo Virtaa ei tällä erää tavoitettu sähkökongressista maailmalta. Lahden kaupunginjohtaja Nikke Kyynärä sen sijaan tavoitettiin eikä hän peitellyt innostustaan. ”Meillä on ollut kova vääntö sähköyhtiön tiimoilta. On todella hienoa, että nyt saadaan kauppa viimeisteltyä ja sitä kautta kaupunki panostaakin 100 miljoonaa euroa tähän tähtihankkeeseen. Saamme valtavasti huomiota ja työpaikkoja Lahteen. On jo älypyörätietä, moderni yliopistokeskus, pörssiyhtiö ja nyt tämä. Meistä tulee vihreän teknologian pääkaupunki. Saadaan varmasti kauempaakin vieraita paikan päälle ihmettelemään, mitä meillä Lahdessa taas puuhataan.”
Asukkaille ja kaikille hankkeesta kiinnostuneille järjestetään maanantaina 1.4.2024 katselmus- ja infotilaisuus Niemen telakka-alueelle. Kokoontumispaikkana on Niemen venesatama klo 14. ”Toivotaan, että saadaan pääsiäisenä väkeä liikkeelle. Aurinko ainakin paistaa Niemen yllä”, lupaa kaupunginjohtaja Kyynärä.
(toimituksellinen huomautus: kukaan ja mikään mainittu taho ei vastaa uutisessa mainitusta asioista)